Jos meillä ei olisi valoa, ei olisi myöskään elämää. Valo on energianlähde ja vaikuttaa oleellisesti terveyteen. Aurinko on myös yksi D-vitamiinin lähteistä. Suomessa on pitkä pimeä vuodenaika ja siksi on tärkeää, että kodit, työpaikat sekä julkiset tilat on varustettu oikealla ja terveellisellä valaistuksella.
Terveellinen valaistus
Terveellistä valoa voidaan tuottaa myös keinovalon avulla, johon suomalaiset joutuvatkin turvautumaan suuremmaksi osaksi vuotta. Terveellinen valaistus on mm. sitä, että oleskeltavassa tilassa on valovoimakkuudeltaan riittävä, säädettävä, tasainen ja häikäisemätön valaistus. Valon lähteiden tulee olla myös laadukkaita: valon värintoisto (CRI) sopiva ja värisävyn miellyttävä, valojen värinä mahdollisimman vähäistä ja hyötysuhde valonlähteessä hyvä.
Valonlähteiden sijoitteluun sekä valaisimien valon tuottamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Valon lähde ei saa osua suoraan näkökenttään. Heijastumat erilaisilta pinnoilta, kuten näytöistä, tv:stä sekä työtasoilta pitää kitkeä pois. Myös kaikki katseen kohteen ja katselijan välillä olevat heijastavat pinnat tulee eliminoida.
Työympäristöissä terveellisen valaistuksen tulee olla muunneltavissa työntekijän mukaan. Asiaan ottaa kantaa myös työterveyslaitos TTL.
Miksi näin? Ihmiset ovat erilaisia ja valontarve muuttuu iän myötä. TTL kertoo, että 60-vuotiailla näkötarkkuus on keskimäärin puolet 20-vuotiaan näkötarkkuudesta: ”Tämä tarkoittaa sitä, että 60-vuotias tarvitsee 12-kertaisen valovoimakkuuden saadakseen saman näkövaikutelman kuin 20-vuotias” -toteaa TTL.
Hyvällä ja muunneltavalla valaistuksella on vaikutus työtehoon
Tutkimukset osoittavat, että vaativissa näkötehtävissä on saavutettu selkeästi tuottavuuden nousua lisättäessä valaistusvoimakkuutta (Lumen) selvästi yli standardien perustason. Tutkimukset osoittavat myös, että virheiden lukumäärä väheni merkittävästi yleisen vireystason noustessa. Valaistusvoimakkuuden lisäämisellä on suurin vaikutus ikääntyville työntekijöille. Valaistuksen täysremontilla voidaan myös saavuttaa energiansäästöä. Suurin energiansäästö saadaan aikaan kun valaistus voidaan säätää henkilökohtaisesti. Lisäksi erilaiset läsnäoloanturit ja ajastukset tukevat toimivaa ja energiatehokasta valaistusta.
Pintojen kontrastit, valaistusvoimakkuudet, värit sekä heijastumissuhteet ovat oleellisia tilojen hahmotuksen avaintekijöitä. Sisävalaistuksessa yksi tärkeimpiä ominaisuuksia on valonlähteiden värintoistokyky. Laadukas värintoisto toistaa värit oikeina ja tämä lisää informaation saatavuutta ympäristöstä. Valo ja väri vaikuttavat ihmisten mielentilaan ja sitä kautta työtehoon.
Oikealla valon suuntauksella sekä sijoittamisella saadaan haitalliset varjot pois tärkeimmästä katselukohteesta. Toisaalta valon suuntaus ja varjon muodostus ovat tärkeitä tekijöitä katselukohteen muodon tunnistamisessa. Niiden avulla saadaan myös syvyyttä ja tilavaikutelmaa. Liian suuria varjoja tulee välttää kulkureiteillä tai tiloissa, joissa käsitellään mm. suuria kappaleita.
Tehokas työskentely on mahdollista vain, jos työpisteen ergonomia on kunnossa. Ergonomiaan liittyvien henkilökohtaisten valaistustekijöiden huomioiminen voi lisätä valaistusasennuksen kustannuksia varsinkin perinteisellä tavalla toimien. Toisaalta laadukas ja terveellinen valaistus lisää tuottavuutta parantuneen työtehokkuuden ja vähentyneiden poissaolojen kautta.
Nykytekniikalla yksilöllisten ja säädettävien valaistustilanteiden järjestäminen on hyvinkin yksinkertaista, eikä se aiheuta suuria lisäkustannuksia uusia valaisimia hankittaessa. Mahdolliset lisäkustannukset on mahdollista kuolettaa nopeasti paremman energiatehokkuuden ja älykkään valaistusohjauksen avulla. Älykäs ohjaus tarkoittaa esimerkiksi läsnäoloantureita, ajastuksia sekä päivänvaloautomatiikkoja. Kustannustehokkain tapa tällaisten toteutukseen on langaton järjestelmä. Elinkaariajattelun kautta sijoitus monipuolisempaan valaistusjärjestelmään maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti.
